JOULU 2017 JA VUOSI 2018

Heissan! 
Miten teidän joulu meni? Oli niin kiire tuo joulu, etten kerennyt tänne tulla toivottaa hyviä joulujakaan vaikka tarkoitus olikin. 

Meillä meni joulu mukavasti ja vanhojen perinteiden mukaan. Aamu ja aamupäivä pyhitettiin riisipuurolle, telkkarille ja ihan perheen keskeiseen omaan aikaan. Iltapäivän alussa kävi miehen vanhemmat joulu kylässä ja sitten saapuivat mun äiti ja veli viettämään joulua meille. 

Käytiin hautausmaalla, joulusaunassa, syötiin jouluruoka ja tänä vuonne meillä kävi jopa pukkikin. Oli meillä ollut vissiin kilttejä lapsia,kun lahjoja oli hirveesti, sekä elukat ja aikuisetki olivat olleet kilttei tänä vuonna. 
Meillä jatku joulun vietto kotona ihan rauhallisella koti-illalla ja joulupäivänä suuntasimme lasten kanssa miehen vanhemmille ja sieltä tuli taas lahjoja.. Eli ihan perus joulun viettoa meidän perheessä. 
Oli ihana joulu, mutta onneks se on taas ohi ja vuoden päästä sama hössötysrumpa koittaa taas. 


Ja sitten uuden vuoden juttuihin. Koitan kuvata meidän uuden vuoden päivää kuvina tai videona. Jouluna oli tarkotus toteuttaa tuo kuvien muodossa, mutta kappas kun unohin koko kameran olemassa olon. 

Uudeksi vuodeksi olis suunnitteilla alkaa urheilee ja syömään suunnitellusti ja jospa sais painoa tippumaan, sitä meinaa kahen lapsen ja kiirrellisen arjen jälkeen kertynyt. Myös herkkut saa jäädä pois heti 1.1. alkaen. Tätä muutosta pääsette seuraamaan. Mitä sitten blogiin tulee, niin nytten koitan ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa päivittelemään alkuun kerran viikkoon ja sitten ajan kanssa tavoitteena kahteen viikkoon. 

Onko teillä millasia uuden vuoden lupauksia? 
Ja ainiin HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018 KAIKILLE! Palataan ensi vuoden puolella! 

-S 

KUN 5 TULEE 6

Moikka!
Ollut taas niin kiire, ettei oo kerennyt edes tätä valmista postausta julkaisee, joka oli kuvia vaille valmiina täällä. 

Mutta mennäänpä ihan asiaan. Meidän perheeseen on kuulunut tähän mennessä viisi persoonaa. Minä, lasten isä, Jiri, Jimi ja meidän Miina kissa. 19.11.2017 meidän perhe sai uuden jäsenen ja hän on tässä. 

Hän on Osku. Osku on lyhytkarvainen chihuahua. Oskun meille saapuminen kävi hienosta. Se tottui meijän lapsiin nopeesti, sekä meihin ja kissaan. Nykyään se luulee olevansa hurjakin vahtikoira meidän talossa. 

Osku on luonteeltaan kiltti ja tosi ihana. Suurimmaksi osaksi se vain röhjöttää ja haluisi vain olla sohvannurkassa mamman kanssa, mutta sitten kun se iskee leikki vaiheen päälle niin on talossa menoa. 

Joten jatkossa Osku tullaan näkemään blogissakin ihan varmasti. Parempia kuvia Oskusta tulee myös varmasti, kuhan päästään sellaisia ottamaan! 

Seuraavaksi tulossa joulu kuulumiset ja uuden vuoden juttuja! 

-S 

PITKÄSTÄ AIKAA

Nytten on mennyt jo jonkin aikaa edellisestä postauksesta ja sen kyllä huomaa. En muista minkälaisella fontilla oon tänne aikasemmin kirjoittanut, mutta eiköhän tää tästä ala luistamaan taaas. 

Tosiaan syyt miksei minusta ole tänne kuulunut mitään ovat: Meidän muutto ja tietokone löysi paikkansa vasta eilen ja olen ollut kolmea viikkoa kipeä, kyllä KOLME viikkoa. Koko meidän muuton olin kipeä, joten muuttaminen oli tosi työlläistä. Siitä seuraavan viikon olinkin jo sairaslomalla ja sain lääkkeet poskiontelontulehdukseen. Pääsin sitten perjantaina töihin ja seuraavan viikon (eli edellis viikko) maanantaina ja tiistaina koulun penkille ja keskiviikkona vielä olin töissä, kunnes taas kipeys iski ja nytten saikutellaan taas... 

Jospa tästä pikku hiljaa paranis ja pääsis taas arkeen mukaan. Uudesta kodista on tulossa juttu, sekä seuraavana on tulossa esittely meidän uudesta perheen jäsenestä, joten olkaapa kuulolla ;)! 

Onko muita jotka ovat nyt sairastelleet? Mulla itelläni hajoo kohta pää tähän! 

- S 

KROPPA PETTÄÄ KOHTA

Moikka! 
Mulla on kylässä ihana vaiva, nimittäin stressi. Mun koko kroppa käy niin ylikierroksilla koko ajan, mun niskat on niin kipeät että taju meinaa lähtee, oon tosi väsynyt ja mulla on koko ajan nälkä. 

Koulutehtävät, työharjoittelu ja muutto painaa niskaan. Hukun muuttolaatikoihin ja samaan aikaa koulutehtäviin. Pää on ihan sekasin, kun yrittää tehä kaikkia asioita samana päivänä. Päivät oon työharjottelussa, sitten kotona koitan tehä tehtäviä eteenpäin ja sitten pakata samalla tavaraa laatikoihin. 
Nytten alkanut kroppa näyttämään merkkejä, että mennään liian kovaa vauhtia. Joka paikkaa särkee, varsinkin niskoja. Tuntuu että taju lähtee kohta. Kaiken tämän lisäksi oon yrittänyt pitää mun ruokavalion nyt kohtuu hyvänä. Muuten onkin onnistunut, mutta tän stressin ja kiireen myötä en kerkee/muista syödä riittävästi. Jossain välissä aina muistaa banaanin ja jonkun muun pienen snäksin napata ja taas on mentävä. 

Luojan kiitos ensi viikolla alkaa muutto kunnolla ja viikonloppuna asutaankin jo uudessa kodissa. Jos tätä jatkus pitkäänkin, niin voin vannoa että mun kroppa ei tätä kestäs. Nyt vaan loppu tsempit ja sitten toivottavasti helpottuu! 

Ainiin, palasin maanantaina samaan työharjottelu paikkaa, jossa olin ennen syyslomaa. Oli muuten aivan mahtavaa palata, kun oppilaat kerto kaivanneensa! Mahtava fiilis nyt kolmen päivän jälkeen! 

Tää oli tällänen valitusta valituksen perään postaus, mutta ajattelin vähän avata asioita tännekkin. Tän stressin kanssa ei nytten hirveästi kerkeä tai edes jaksa tänne päivitellä, mutta sitten kun tää on ohi niin palaan taas ruudun ääreen! 

Uusi koti, joten eiköhän siitäkin jonkunlaista kirjoitusta tule! 

Onko muilla stressiä meneillään? Millä helpotatte teijän stressin? 

-S

LOMALOMALOMA

Tällä viikolla palattiin takaisin arkeen ja sanottiin heipat syyslomalle. Viime viikolla, kun lomailimme lasten kanssa päätin kaivaa mun järkkärin ja ottaa vähän kuvia meidän lomapäivästä. Muutamat kuvat siis nytten tähän postaukseen! 

Silloin kun olin vielä kotona lasten kanssa, niin syntyi perinne että aamupalan jälkeen lapsille piirettyjä ja äidille kahvia ja yleensä sen kahvin juonnin kanssa kattelen sarjoja ja tänä kyseisenä päivänä oli vuorossa Valehtelevat viettelijät ja kausi 7. Pojat yleensä hetken aikaa malttaa kattella ohjelmia, joita pistetään pyörimään, mutta sitten se yleensä päättyy leikkimiseen. 

Sitten kun se pitkä aamu on vietetty, niin yleensä koittaa pihalle lähtö ja kerrankin kun ei satanut vettäkään ja oli muutenki tosi hyvä sää. Päätettii ajella poikien isän vanhemmille mummin kanssa ulkoileen, eli noin 7 kilometrin päähän. 

Sää todellakin suosi meitä, koska aurinkokin paisto niin nätisti, eikä ollut niin hirvittävän kylmä kuin osasin odottaa. 
Oltiin tosiaan leikkipuistossa vähän hiekkalaatikolla, keinumassa ja liukumäkeä laskemassa. 
Tämän jälkeen koitti kotia lähtö ja esikoinen oli kans niin väsähtänyt, että änke itsensä myös rattaisiin ja otti veljensä sylii. 

Lapsien päiväunien aikaa valmistin meille ruuan ja paistoin karjalanpiirakoita. Unet kun oli ohi niin syötiin ja sitten alko olemaan pikku kakkosen aika. Meille tuli myös käymään mun kaveri tyttönsä kanssa, joten kuvailu jäi sitten loppu päivältä pois, mutta eipä meidän illoissa juuri mitään ihmeellistä olekkaan. 

Mulla olis syyslomalta yksi toinenkin päivä, josta oon suunnitellut postausta. Oltiin siis perjantaina särkänniemessä karmivassa karnevaalissa ja sieltä olis jonkun verran materiaalia, mutta niistä täytyis ehkä tehä videota. Suunnittelen miten postauksen toteutan ja laitellaan sitten tänne tulemaan se! 

Joko teillä on ollut syysloma? Teittekö jotain erikoista vaiko otitte vaan rennosti? 

-S  

PIRISTYSTÄ SYKSYYN

Moni ehkä oottaa tähän nytten jotain vinkkejä pirteyteen, mutta ei kuitenkaa.. Vaan nytten kerron mistä mä sain piristystä mun syksyiseen olemukseen ja tähän kaamokseen. 
Ja mulla oli edellis viikolla syysloma niin ihan sen kunniaksi päätin vähän hemmotella itseäni pitkästä aikaa!

Olen pitkään jo suosinut ripsienpidennyksiä. Ne on niin helpot ja ainakin minun aamuja se helpottaa paljon. Mulla on tosi väsyneen näköiset silmät ilman ripsaria ja muutenkin aamujen kiireessä on tosi vaikea sovittaa ripsivärin laitto johonkin väliin. 
Mun omat ripset on tosi pitkät ja tuuheat, että pärjään kyllä ilman pidennyksiäkin ja koko kesän olinkin ilman pidennyksiä. Nytten syksyn tullen halusin taas ottaa pidennykset tuomaa piristystä tähän syksyiseen olemukseen. 

Koska mun omat ripset ovat niin tuuheat, niin saadaan mulle pidennyksistä tosi näyttävät ja paksut. Mulla on mun luotto laittaja ollut nyt pitkään ja ikinä en oo mitään moitittavaa löytänyt mun ripsistä. Olen siis käynyt hänellä siitä asti, kun hän vielä harjoitteli ripsien laittoa. Jo silloin harjoittelu aikana työnjälki oli hyvää, mutta tietty on sieltä ajoilta muuttunut parempaa suuntaa ja laittaminen on jopa nopeampaa. Eli tästä huomataan taas se, että tekemällä oppii! 

Samalla laitettiin mun kulmakarvat kuosiin, eli nypittiin ja värjättiin. Kuvissa kulmat on vielä tosi tummat, koska väri ei ole yhtään kulunut vielä. 

Kuinka moni muu tykkää ja suosii ripsienpidennyksiä? 

-S 

Miten voit pitää kii, jos et usko unelmiin

Meillä puhaltaa uudet tuulet, eli kuvassa vaikka se nyt vähän huono onkin, niin on meidän uusi koti. Vihdoin mä pääsen sisustamaan meille uutta kotia ja asettumaan paikoilleen. 
Meillä on ollut haaveena jo pitkään omakotitalossa asuminen ja oma piha. Joten tässä vaiheessa, yksi unelma on täytettynä. 
Sillä....  Marraskuun puolessa välissä meidän 82,5 neliön rivari kolmio vaihtuu 166 neliön (asuinneliöt 117 neliötä) omakotitaloon. 

Pääsen laittaa joulua ihan uuteen kotiin ja samalla saan kaapit ja komerot järjestykseen uudessa kodissa. Muutto stressiä pukkaa, koska mua ei yhtää inspaa noi meijän tavaroita pursuavat kaapit, mutta pakko se on jostain alotettava. 

Päästään tosi rauhalliselle alueelle asumaan, jossa on lapsilla hyvä kasvaa ja paljon tilaa pihalla juosta ja tehdä asioita. Heille on myös ihana pieni leikkimökki pihassa! 

Jotenka syy, jos en kerkeä tänne tällä hetkellä paljoa päivitellä löytyy tästä. Mun kaikki vapaa-aika tulee menemään tähän muuttoon, ettei käy niinkuin aina. Tavarat vaa kulkeutuu mukana ja sitten alan heittelee niitä vasta roskiin kun ovat jo uudessa kodissa, tai että tungen kaikki paniikissa johonkin komeroon ja sitten etitään seuraava vuosi, missä on toinen saapas tai missähän meijän kattilan kansi on? 

Loppu viikosta on tulossa kuitenkin jotain kirjotusta! 

-S 

Mun keittiössä

Huomenta! 
En olisi koskaa uskonu, että tykkään tehä ruokaa näin paljon kuin nyt tykkään. Oon oppinut viimeisen kahden vuoden aikana tekee vaikka ja mitä. Ruuan teko ja leipominen tuntuu nykyään kivalta ja teen sitä mielelläni. Ajattelin että voisin tänne blogin puolelle myös laittaa joskus jotain kokkailu juttuja. 

Ihan perus arki ruuat on jo ihan helppoja tehdä. Nykyään tykkään hirveesti tehdä muillekki ruokaa. Just viimeksi viime viikolla tein meille, äidilleni ja veljelleni lehtipihvit, valkosipulikermaperunat, aurakastikkeen ja vihanneksia. 
Ja nyt syksyn tullen ollaan myös syöty pihviä kanttarellikastikkeella, oi nam. 

Valkosipuliperunat, lehtipihvi aurakastikkeella ja vihanneksia

Äitienpäivä ruoka, valkosipuliperunat, lehtipihvi, sienikastike
ja vihanneksia

Uuniperunaa, lehtipihviä aurakastikkeella ja salaattia

Voileipäkakut kuuluu kans mun suosikkeihin, vaikka ne onkin tosi aikaa vieviä tehdä, mutta joka kerta meijän perheen juhliin ite ne meille teen ja en koe epäonnistuneeni, koska moni on niitä kehunnu. 

Isompi on kinkkukakku ja pieni lohikakku

Kinkkukakku tehty kääretorttuna

Juustokakuista on tullut kanssa mulle ihan ykkös vaihtoehto, koska en osaa vielä kunnolla täytekakkuja tehdä. Poikien synttäreille kyllä tein äitini avustamana, joten hyvä alku on! 

New yorkin juustokakku on yks aivan täydellinen kakku vaihtoehto! 

Voisin tänne joskus tässä heittää jonkun teko ohjeen ja kuvat/videon teosta! 

-S 

Blogin facebook sivut!

Mooikka! 
Pientä infoa tähän väliin. Blogilla on nyt facebookissa omat sivut jotka laitan tähän, niin käykääpäs tykkäilemässä jos yhtään tuntuu siltä! 

Tästä näin pääset sivuille! 

-S 

Äiteyden - & +

Puhutaanpa äiteyden miinuksita ja plussista vähäsen. 
Aloitetaan vaikka niistä miinuksista

- Aikaset herätykset, oon aina tykännyt nukkua pitkää vapaa päivinä, mutta nykyään se on haave vaan.
- Päiväunille ei voi mennä silloin kun itseeni väsyttää. 
- Rauhallisista aamuista tai illoista ei tietoakaan. 
- Oma syöminen ja juominen jää toiselle sijalle, saati että sen saisi tehdä rauhassa. 
- Enään et voi mennä mihkä vaan ja millon vaan. Kaikki on suunniteltava lasten kautta. Niiden päiväunet, ruokailut ym.
- Joku on aina kerjuulla, jos kuulee jääkaapin oven aukenevan tai rapinaa .
- Kipeä lapsi. 
- Oman tilan ja rauhan puute.
- Ainainen meteli ja tappelu.
- Kotitöiden määrä.

Sitten niiden plussien pariin 

+ Päivärytmi (aikaiset herätykset, nukkumaan menot)
+ Lasten tuottama ilo.
+ Lastenohjelmat. Oi  kyllä onpa hyvä syy kattella piirettyjä kun lapset kattoo niitä. 
+ Lasteni onnellisuuden näkeminen. 
+ Ulkoiltua tulee enemmän. 
+ Aina on joku jolle puhua tai joku joka on seurana. 
+ Lapsen kasvun ja kehittymisen seuraaminen. 
+ Elämä on merkityksellisempää.
+ Kun oma lapsi sanoo sanon ''äiti'' 
+ Lasten kanssa leikkiminen.
+ Viimeisenä muttei vähäisimpänä, se suuri rakkauden määrä omia lapsia kohtaan on aivan käsittämätöntä <3 

Vaikka noita miinuksiakin löyty, niin silti en vaihtaisi tätä mun kahden lapsen arkea. Rakastan niin paljon heitä ja he ovat aina mun elämässä ykkösenä, oli sitten kuinka raivostuttava päivä tai kun uhmaikäinen laittaa parastaan. 
Millasia plussia ja miinuksia teiltä löytyy? 

-S 

Olen äiti ja silti tykkään viinistä

Tänään puhutaan vähän äiteydestä ja alkoholista, joka joskus tuntuu olevan ihan hirvittävän suuri tabu joillekkin ihmisille.

Itse olen äiti kahdelle pienelle pojalle ja kyllä mä tykkään viinistä, haluan lähteä viihteelle kavereiden kaa tanssimaan ja ei siitä en koe huonoa omatuntoa. Meitä on monia ja niin on monia mielipiteitäkin. En tarkoita sitä, että jos joku vanhempi ei halua käyttää alkoholia että olisi silloin nipo. 
Usein kuulee arvostelua toisten vanhemmuudesta ja aika usein alkoholi kuuluu niihin myös, jos itse ei käytä eikä nää sitä tarpeelliseksi niin se ei tarkoita, etteikö joku muu voisi haluta sitä asiaa. 

Jos ja kun mä lähden viihteelle mulla on turvalliset hoitajat pojille. He ovat joko isänsä kanssa kotona, mun äidillä, isänsä vanhemmilla tai tädilläänsä ja tiedän heidän olevan hyvässä hoivassa. Uskallan jättää heidät hyvillä mielin ja nykyään se ikäväkään ei iske heti ku selkänsä kääntää. Vapaa lapsista tekee välillä hyvää ja seuraavana päivänä kuitenkin nähdään ja se jälleen näkeminen on ihana tunne itelle sekä lapsille. 

Mun mielestä alkoholi ei ole vanhemmuudelle tabu, jos se pysyy hyvissä rajoissa. Tällä tarkotan sitä, ettei lapset joudun humalaisten ihmisten keskelle, heidän aikaan ei ''ryypätä'' ja aina on oltava selväpäinen aikuinen kuvioissa. Meillä otetaan kyllä ruuan kanssa viiniä tai pari sauna olutta/siideriä/lonkeroa, mutta se jää siihen pariin. Jos on tarve ottaa enemmän, niin silloin lähetään pois kotoa tai laitetaan lapset hoitoon. 

Usein kuulee baarissa kysymyksiä ihmisiltä ''oho oot lähtenyt, missäs muksu on? '' tai '' Eiks sun pitäs olla kotona lasten kanssa'' ööhm joo, kyllä tuskin olen sen baarin ainut äiti ihminen ja ihan kuin olisin hylännyt ne lapset kun kerta baarissa olen. No en ole. Vietän kuitenkin suurimman osan ajastani lasteni kanssa. Ja ei en sano sillä, että se olisi mulle rasite, vaan se on fakta. Äitit ja tietty isätkin viettävät suuremman osan ajastaan lastensa kanssa, kuin baareissa ja joo onhan tähänki poikkeuksia mutta siitä ei sen enempää. 

On tapauksia missä vanhemmat on eronnut ja heillä voi olla vaikka viikko-viikko systeemi ja usein olen kuullut kuinka esimerkiksi äidistä puhutaan kuinka hän on usein menossa. Noh jos se lapsi on isälläänsä silloin kun pitääkin, niin mitäs helkutin väliä sillä on mitä se äiti tekee silloin? 

Oon myös huomannut että äitien alkoholin käytöstä tehdään isompi asia kuin isien. Tulee sellainen fiilis, että on ihan normaalia nähdä isä ihminen baarissa, festareilla tai jossain muualla nauttimassa alkoholia, kun taas äiti ihmisistä ollaan sillen '' wowwowowooow eikös sun pitäs olla kotona kun sulla on lapsi/lapsia'' Me kuitenki eletään jo vuotta 2017 ja naisen paikka ei ole kotona lasten kanssa siivoomassa ja ruokaa tekemässä. 

Kaikki vanhemmat äitit ja isät nauttikaa teijän elämästä just niinkuin te haluatte. Vaikka on lapsia, se ei tarkoita että täytyy lukittautua kotia niiden lasten kanssa. 

ps. Joskus voi tuulettua ihan rauhallisestikkin ;) Ulos syömään meneminen, lähteä käymään kylpylässä, elokuvissa, shoppailemaan tai tehdä sellasta mistä tykkää oikeasti. On joskus kiva tehdä asioita ilman lapsiakin. 

-S 

Ammattini? Miksi?

Tosiaan olen alottanut jo vuonna 2012 lähihoitaja opinnot. Olin siinä sen kaksi vuotta äippälomalla ja nytten olen palannut koulun ääreen. Jatkoin siis tänä syksynä suoraan osaamislaan joka on lapset ja nuoret. 

Mutta miksi? 
Lähihoitajan työ on kutsumus ammatti. En usko että kukaan tekee sitä rahan takia, koska ainakin vanhusten puolella työ on tosi rankkaa ja töitä vaan tehdään ihan hulluna ja palkka ei tosiaan niin kummoinen ole, että sitä jaksas paiskia sen takia töitä tukka putkella. 
Olin yläasteella tetissä päiväkodissa ja silloin päätin että lasten parissa haluan työskennellä ja niin hain lähihoitajaksi. 

Ajatus maailma muuttui kyllä kahden vuoden kotona olon jälkeen lasten kanssa, mutta silti päätin käydä lanun osaamisalan. Tällä hetkellä olen työharjoittelussa yläasteella nuorten parissa. 

Tulevaisuuden haaveita mulla on monia ja tuntuu että niitä tulee koko ajan vaan lisää. Mm  sairaanhoitajan opinnot tai terveydenhoitajan opinnot kiinnostaisi. Jopa oon suunnitellut Ripsienpidennys kurssin käyntiä ja sitten myös kosmetologin koulutuksen käyntiä. Viimeisin ajatus on myös ollut käydä Koulunkäyntiohjaaja koulutuksen, koska sitähän mä tällä hetkellä teen ja oon tykänny tosi paljon! 

Eihän sitä tiedä mitä tää elämä tuo mukanaan ja mistä löytää itsensä viiden vuoden päästä, mutta unelmia ja tavoitteita täytyy olla ja niitä kohti pyrkiä! 

Mukavaa viikon jatkoa kaikille! 

-S 

Asioita joita äiteys toi mukanaan

Listataan muutama asia, mitä äiteys toi mukanaan arkeen. 

• Jonkun pyllyn pesemisen
• Kylmän kahvin juonti
• Kylmän ruuan syönti 
• Vaihtoehtoisesti toisten tähteiden syönti
• Sanan ''ei'' käyttö jota toistat monesti päivässä 
• Joku aina häiritsee vessassa käyntiä 
• Tai vaihtoehtoisesti suihkussa käyntiä
• Piilotat herkut 
• Ja syöt niitä salaa 
• Kerrot että sinua väsyttää 
• Pikkukakkonen on päivän paras kohta 
• On ihan sama miltä näytät 
• Jokin asia on aina hukassa 
• Teet listoja mitä täytyy tehä
• Ja unohat listat 
• Kerrot kuinka täytyisi siivota
• Kaupasta jää aina jotain ostamatta, yleensä tärkeimmät. 
• Päivän päätteeksi mietit jäikö joku asia tekemättä. 

-S 

15 Lausetta suustani

Kaksikymmentä lausetta jotka kuulee mun suusta päivittäin menee kutakuinki näin 

1. '' Mitä tänään syötäisiin''
mmjep, joskus ei vain aivot pelaa ja täytyy miettiä koko perheen kesken mitä syötäisiin, eikä pahitteeksi olisi soittaa vaikka naapuriin ja kysyä vinkkiä. 

2. '' Pitäisi siivota/imuroida'' 
Joo oikeesti, olen tätä mieltä joka päivä... Meillä on kaks lasta ja kissa... Roskaa riittää.. 

3. '' Et sä kulta viihtisi hipsuttaa mun jalkoja/selkää/kylkeä''
Tätä mä rakastan ja tää on joka iltainen pyyntö. 

4. '' Mitä kaupasta täytyy ostaa''
Joka ikinen kerta sama kysymys ja hei älä oikeesti kerro sitä mulle, koska se jää kuitenki sinne kauppaan ja sieltä tulee pelkkää turhaa mukana. 

5. '' Missä mun puhelin on'' 
Aina ihan aina hukassa. 

6. '' Kuka soitti/laitto veistiä/mikä se oli/Kelle puhuit''
Juu utelias Ulla Taalasmaa 

7. '' Kukahan laittas pyykit kuivuu/tyhjentäis tiskikoneen''
Joka päivästä tämäkin... 

8. '' Mikäs päivä tänään olikaan''
Ikinä ei edes sitäkään muista, niin miten voit olettaa että muistan ostaa kaupasta kaiken tarvittavan. 

9. '' Onko kissa tallessa'' 
Meillä on kissa, joka on karkailun maisteri 

10. '' Täällä haisee paska, kuka se oli''
Mm joo kaikki äidit tietää tän. 

11. '' Et sä viihtis tuoda tota ja tehdä tätä'' 
Aina ei vain yksi ihminen jaksa kaikkea. 

12. '' Onko kahvia/keitätkö kahvia''
Kahvi on päivän paras asia, varsinkin jos sen saa nauttia lämpösenä. 

13. ''Mua väsyttää, joko saa nukkua'' 
Uni on maailman paras asia 

14. '' Onko nälkä/jano, väsyttääkö sua, onko kaikki muuten ihan fine'' 
Äidit ja niiden huolet 

15. '' Salkkarit alkaa, talo hiljaseksi'' 
Ja ai että, kun äidin nuput hiljentyy... 

-S 

Kun lapset nukkuu

Mitä meillä tapahtuu kun lapset nukkuu? 
Vauva aikana sanotaan aina '' nuku kun vauvakin nukkuu'' joo nukkusin toki, jos ei tarvisi syödä, käydä suihkussa, siivota kotia, pestä pyykkiä tai muita asioita mitä et tee kun vauva on hereillä. 

Lapset päiväunilla: 

Sillon meillä yleensä siivotaan alhaalla, tehään ruokaa, järjestellään muita asioita ja kesä aikaa pihahommia. Näin syksyn tullen ja koulun alettua mukaan on myös tullut tietty ne koulutehtävät. 
Joskus tosi harvoin pyhitän sen ajan itelleni ja silloin yleensä juon lämmintä kahvia rauhassa, syön lämmintä ruokaa ilman että joku kerjää koko ajan vieressä, katselen sarjoja/leffoja tai ihan vaan oon sohvannurkassa. Ja tietenki jos haluan treenata rauhassa ilman lapsia, niin täytyy sekin tehdä tässä välissä. 

Lapset yöunilla: 

Vihdoin kun ne kullannuput tuhisee sikeessä unessa alkaa taas kämpän järjestys aamua varten. Keittiön kaaoksen purkaminen, pyykkien kuivumaan pistämistä ja niitä koulutehtävien tekemistä. 
Pienen hetken saa olla rauhassa, kattoa sarjaa ja syödä, kun joutaa jo nukkumaan. Toki miehen kanssa vietetään iltasin keskenämme aikaa myös. 
Joskus myös ne treenit jää iltaan, on tosi ihanaa muutenki väsyneenä alkamaan miettimää mitä treenaa ja mitä jaksas vielä tehdäkkin. 

Kotiäidin täytyy aina miettiä hommansa lasten kautta. Mä olen miettinyt siivoukset juurikin sillain ettei lapset olisivat tiellä roikkumassa ja parkumassa imuria. 

Mitäs teillä tehdään kun lapset nukkuu? Siivotaanko? Ollaanko vaan vai mitä? 

-S